Luonnon antimia

Minulle metsä ja luonto edustaa sitä paikkaa, jossa voi "tyhjentää pään kaikista turhista asioista", kulkea, elää hetkessä, katsella, ihmetellä luontoa ja sen antimia. Ja tietenkin poimia niitä. Ihanaa hyötyliikuntaa luonnon helmassa.

Tulin eilen illalla maalle koiran kanssa.
Vapaa-ajan viettopaikkamme polun varressa kasvoi kanttarelleja. Samalta paikalta olin vain muutama päivä sitten korjannut kaikki samassa kohdassa kasvaneet sienet.
Ja nyt niitä oli kasvanut taas lisää.
Joten, päätin ottaa korini ja suunnata kohti vakituiseksi muodostuneita sienestyspaikkoja.
Kanttarelleja lähdin pääosin etsimään, mutta sainkin paljon enemmän.
Eilisen antimet: vaaleaorakas, mustatorvisieni ja kanttarelli.

Vaaleaorakas.

Vaaleanorakkaan (lat. Hydnum repandum) tunnistaa kermanvaaleasta väristään, jämäkästä varresta sekä pehmeistä "piikeistä"eli orasta lakin alla. Sieni on lähes kanttarellin veroinen ruokasieni, jonka maku on mieto tai jonkin verran kirpeähkö.
Mummini keräsi näitä aikanaan paljon ja muistan hänen paistaneen sienen lakin voissa paistinpannulla. Ja ripaus suolaa päälle ja nautittiin ihan pihvin tavoin.
Kypsentäminen tulee kuitenkin suorittaa huolella.

Mustatorvisieni.

Mustatorvisienen (lat. Craterellus cornucopioides) tunnistaa tummasta suppiloimaisesta ulkomuodostaan, jonka ulkopinta on harmaa (tyveä lukuunottamatta) ja sileä. Sienessä ei myöskään ole helttaa.
Mustatorvisieni on harvinaisempi kuin tärkeimmät kauppasienemme ja se on paikkauskollinen.
Eli tämän herkun löytöpaikka kannattaa painaa mieleen.
Sieni on ohutmaltoinen, joten se sopii kuivattavaksi ja se sopii käytettäväksi mm. keitoissa, kastikkeissa ja muhennoksissa.

Kanttarelli eri kuvakulmista.

Keltavahveron, eli tuttavallisemmin kanttarellin (lat. Cantharellus cibarius), tunnistaa kauniin kullankeltaisesta väristä sekä hedelmäisestä tuoksusta. Kanttareilla voidaan kuivata, pakastaa tai säilöä suolaliemeen. Sieni ei vaadi esikäsittelyä.
Meidän perheessä sientä käytetään pääosin kastikkeena, mutta myös keitossa sekä piiraissa.

Sienestys on ihanaa, mutta on myös tunnettava sienet, joita kerää.
Jos olet epävarma, niin varmista ennen keräämistä ( ja ennen syömistä!!!!!) että et ole kerännyt lautasellesi metsästä myrkyllisiä sieniä!

Antoisia sienestyshetkiä!!!