keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Paluu SUURELLE hiekkalaatikolle

Koulun kautta, tälle vuodelle toteutettaviksi tulleet asiakaskohteet, ovat nyt suurelta osin valmiita. Osa opiskelukavereista on vielä viimeistelemässä kohteitaan, mutta ne, joiden työt on jo saatu päätökseen, ovat palanneet takaisin koulun suurelle hiekkalaatikolle. Siis Puistosaliin. Kolme opiskelukaveria on tosin tällä hetkellä kansainvälisessä vaihdossa, kaikki Saksassa.

Tänään agendalla oli kaksi asiaa:
- vesiaiheen rakentaminen Puistosaliin, omavalintaisista materiaaleista.
- vesisirkkelin CTS-125 G käytön opettelu. Sirkkelissä käytetään vettä terän kuumenemisen estämiseksi.

Meidän tiimin päivän työnäyte.

Ope ohjeistaa vesisirkkelin käytössä.

Jokainen meistä pääsi vuorollaan leikkaamaan haluamansa kiven tällä suuriteräisellä sirkkelillä. Itse leikkasin liuskekivestä alla olevan palan ja ajattelin käyttää sitä kotona kynttilän alustana, kas näin.



Huom. kukka on vain kuvausrekvisiittaa!
Tulen käsittelyssä tulee aina huomioida
turvallisuus.
 
 
Sitten vesiaiheen kimppuun.
Rakensimme noin 1,2 m x 1,2 m x 0,4 m kokoisen vesialtaan, jonka reunamateriaalina käytimme pääasiassa pyöreähköjä, eri kokoisia kiviä.

Tänään rakennetun vesiaiheen
rakennusmateriaalia.


Tässä asennetaan suihkulähteen pumppua.

Ja tällaisen me siitä teimme!


perjantai 10. lokakuuta 2014

Rivitalon takapihalla tapahtuu, osa 5 - maalissa!

 
Homma osaltamme paketissa ja jälleen yksi projekti takana.
Oppia, pitkäjänteisyyttä, luovaa ongelmanratkaisua ja kiitettävän tasoista tiimityöskentelyä.
Niistä on hyvät projektit tehty.


Kohteen merkittävimmät muutokset olivat:

-nurmialue poistettiin kokonaan, sekä sen yhteydessä olleet kasvit
-liuskekivestä rakennettiin matala istutusalue, jonka ydintä peittää koristekiviverhous
-istutusalueen sisälle istutettiin riippajalava, joka muodostaa sateenvarjomaisen latvan ja runko sekä puun latvaosa on valaistu kohdevalolla
-liuskekivialtaan ytimessä Kekkilän rajausreunalla muotoiltu puolikas sydän, jonka keskuksessa on kivi ja siitä valuva kivipuro, joka on myöskin valaistu kohdevalolla sekä kuorikatetta antamassa pehmeyttä
-puolikkaan sydämen sisällä muutamia yksittäisiä kasveja, jotka kasvettuaan tuovat kevät- ja kesäaikaan väriä ja vihreyttä
-takapihalle hankittiin suurikokoisia valkoisia ruukkuja, joita voidaan tarvittaessa siirtää ja ryhmitellä esim. puutarhakalusteiden ympärille tai talviaikaan koota ryhmäksi olohuoneen ikkunan eteen, jonka yläpuolinen pation osa on katettu.
-ruukkujen väri valikoitui puutarhakalusteiden mukaan ja väri valittiin myös siksi, että pihan istutusaltaan tumma väri on suhteellisen hallitseva ja tarkoitus ei kuitenkaan ollut tehdä pihasta goottihenkistä
-tavoitteena oli tuoda myös pihalle asiakkaan asunnon värimaailmaa, joka koostuu pääasiassa mustasta, valkoisesta sekä tehosteväreistä
-patioon asennettiin yhteensä 12 ledivaloa tuomaan tunnelmavalaistusta takapihalle.




 
 

 


Kohteesta poistetut materiaalit pyrittiin uudelleenkäyttämään, uudelleensijoittamaan sekä lajittelemaan niin, että rakentamisesta jäi mahdollisimman vähän kuormittavaa jätettä.

Valitettavasti tässä vaiheessa vuotta on haasteellista saada "edustavia" kuvia kohteesta.
Taloyhtiön takapihan puolelta leijailee suuria vaahteran lehtiä, jotka peittävät juuri valmistunutta pihaa.
Myöskin riippajalava on jo pudottanut lehtensä tältä vuodelta ja istutetut kasvitkaan eivät ole parhaimmillaan enää näin lokakuussa...
Lehtensä pudottanut riippajalava
valaistuna alapuolelta.


Piha lähes valmiina, vain valojen asennusta vaille.
 
Ja matka jatkuu kohti uusia projekteja opintojen ohessa.....

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Rivitalon takapihalla tapahtuu, osa 4 - loppusuoralla

Kulunut viikko on ahkeroitu liuskekivimuurin parissa.
Linjalangan mukaan katsotaan, että linja pysyy
suunnilleen siinä missä pitääkin.
Liuskekiven reunat ovat eläväisiä, joten ihan
tasaista reunaa ei ole tarkoituskaan tulla.
 
 
Vatupassilla katsotaan, että pinta kulkee
suurin piirtein samassa korkotasossa.
 
Ja se on just eikä melkein!
 
Keskiviikko tosin meni Vihertekin messuilla ja seminaarissa, jossa jälleen kerran, tuli käytyä verkostoitumassa sekä kasvattamassa omaa pääomaa eli suunnitteluun liittyvää tietoutta.

Rivitalon pihan kasvit on poikkeuksellisesti istutettu jo viikko sitten, vaikka yleensä kasvien istuttaminen on rakennushommissa niitä viimeisimpiä asioita. Syy varhaisemman vaiheen istuttamiseen oli se, että minulla oli huoli kylmenevistä ilmoista ja mietin, että kasveilla olisi jotain toivoa ehtiä juurtumaan vielä tänä syksynä.

Homma etenee....


Tässä asennetaan riippajalavalle istutustukia.


Tilaamani taimet olivat kyllä säälittävän pieniä.
Sinikuunliljassa oli vain pari lehteä ja enpä huutanut hurraata siinäkään vaiheessa, kun näin kuinka pikkuruinen oli tilaamani rusopäivänlilja. Hmmmm.....
Joten, oli pakko hieman ottaa oman puutarhan istutusalueesta täydennystä - sekä kuunliljaa että mehitähteä.


Mehitähteä, liuskekiveä, luonnonkiveä ja lisäksi tulee vielä
koristekiveä.

Viikonloppuna istutusalue täydentyi vielä japaninsaralla (heinä).
Lauantaina kävimme asiakkaan kanssa hakemassa pihalle ruukut sekä istutin niihin ulkokrysanteemit.
Toivottavasti nuput aukeavat vielä, valikoima oli tässä vaiheessa aika suppea, joten ei juurikaan ollut mistä valita.

Perjantaina meille tuli istutusalueen maisemointikankaan kanssa hieman haasteita eteen.

Kangas on sen verran jäykkää, että se ei suosiolla tunnu pysyvän liuskekivien ja maamassa väliin taitettuna. Viherhattutädillä, joka pohti ratkaisua tilanteeseen kanssani, oli hyvä vinkki. Hän oli kesällä työssäoppimispaikassa asentanut kookosmattoa, joka kiinnitettiin maahan piikeillä.
Eli siinä ratkaisu! Maanantaina istutusaltaan rakentaminen jatkuu piikkien asentamisella.
Toivottavasti sähkömiehet tulevat myös hoitamaan valaistuksen paikoilleen, niin saadaan homma pakettiin pikimmiten.

On ollut sangen miellyttävää olla tässä kohteessa.
Taloyhtiössä on mukavia naapureita, he ovat käyneet juttelemassa ja seuraamassa työn etenemistä.

Ja hei, minulla on ollut aivan mahtavat opiskelukaverit seurana tässä rakennusprojektissa!

Työ on viittä vaille valmis ja tuo lopullinen työn tulos tullaan näkemään osassa numero 5!

PS. Tänään tuli käytyä pikakeikalla Haminassa. Rakkaan vapaa-ajan viettopaikan "sielunmaisema" on myös saanut kauniin ruskavärityksen...


torstai 2. lokakuuta 2014

Kylmästä lämpimään


 

hopeaputous
matkalla kylmästä lämpimään.


Ulkona olevat istutusruukkujen kasvit ovat vielä hyvässä kukassa, mutta yöt viistävät jo pakkasen puolella.


Kovin pitkään kesäkukat tuskin selviävät kylmien öiden keskellä, joten päätin (jälleen kerran) ottaa uuden kokeilun työn alle.
Tällä kertaa koekaniineiksi pääsivät pihaistutusten yhteydessä olevat hopeaputoukset ja myös hopeaputouksen kirkkaamman vihreä versio.






Keskustelin viime kesän työssäoppimispaikan ohjaajani kanssa ja kysyin, oliko heillä tiedossa onko em. kasveja kokeiltu siirtää kesän jäljiltä sisälle ja miten ne ovat menestyneet sisätiloissa.
Heillä ei ollut kokemusta asiasta eivätkä myöskään tienneet ketään, kuka olisi näin tehnyt.

No, minähän sitten päätin seurata mitä kasveille tapahtuu, sillä joka tapauksessa tarvitsin kotiin olohuoneeseen "valuvia" kasveja. Koska nämä nyt sattui olemaan valmiina, niin mikäs siinä, ei muuta kun kokeilemaan! Jos ne eivät selviä, niin ainakin niistä on ollut meillä vielä hieman pidempään iloa, kuin mitä niistä todennäköisesti olisi ulkona ollessa ollut. Hopeaputous ymmärtääkseni sietää kyllä jonkin verran kylmää, mutta en tiedä missä kohtaa sen sietokyky kulkee.

Nyt kasvit ovat päässeet lämpimään ja ilahduttavat meitä sisällä - ainakin toistaiseksi.

Hortensia on myös siirtynyt takkahuoneeseen.
Tosin, olen kyllä aikaisemmin todennut, että hortensiat eivät oikein jaksa pysyä vihreinä kuivassa sisäilmassa, joten mitä luultavimmin siirrän jonkin ajan kuluttua sen varastoon, jossa perinteisesti talvehditan daaliat ja hortensiat.