tiistai 28. kesäkuuta 2016

Pinotexia pintaan....

No niin.
Taas on se aika vuodesta, kun vapaa-ajan viettopaikassamme pensseli heiluu.

Kaukalossa Paneeli Ässää,
eli paneelilakkaa (kuultovalkea).

Villa Matildan eteinen on pitkään kismittänyt silmääni. Se on aikanaan jätetty äitini toivomuksesta puun väriseksi. Ajan saatossa puu kuitenkin tummenee tai kellastuu, miten sitä nyt haluaa tulkita.
Joten tämä "efekti" on joka kerta lyönyt silmilleni, kun olen ulko-oven avannut.

Sadepäivän kunniaksi mieheni päätti aloittaa tilan katon maalauksen. Kuultovalkeaa paneelilakkaa meillä olikin jo viime kesältä, jolloin yläkerran aula sai saman käsittelyn.
Pari neliötä sudittuaan, mieheni kuitenkin totesi, että niskat menee aivan jumiin ja huonoa oloa pukkaa.


Yhden kerroksen jälkeen
väriero on tämän näköinen.
 
No, ei auttanut muu, kuin vaihtaa maalaria.
Onneksi olen sen verran "Teletappi" että minun ei tarvinnut ylimmällä tikkaan tasanteella olla niskat solmussa. Sain maalattua katon aika ripeästi. Vaikka mainittakoon, että paneeliverhouksen maalaus ei millään muotoa ole lempparihommaani. Yleisesti ottaen olen enemmän tapetointi-ihmisiä.



Paneelien maalaus vaakatasossa, ennen paikoilleen asentamista, on ihan jees. Silloin saa paljon siistimpään jälkeä aikaiseksi, kuin yrittäessään taiteilla tikkailla. Mutta, näillä eväillä oli nyt mentävä.

Työ on vielä kesken, mutta kyllä se varmasti ensi viikonlopun tienoolla valmistuu.



Kovin vielä vaiheessa, mutta tästä saa jo käsitystä millainen tilasta on tulossa.

Nyt on hieman muita hommia hoidettavana, joten tämän aiheen päivitys seuraavan kerran kun työ valmistuu.

Hei, nautitaan kesästä!




maanantai 27. kesäkuuta 2016

Päivänsankarille


Tämän päivän onnittelut lähtevät serkkutytölleni, Marjolle, Kotkaan!

Tämä on Sinun päiväsi, 24 h, enjoy!!!!


lauantai 4. kesäkuuta 2016

Kun aika on.....

 
 
Kuva: Anna-Mari West
Teksti: Katarina West
 

Ei, en ole hylkäämässä perhettäni tai ketään muutakaan minulle rakasta ihmistä tai asiaa.

Olen nyt laittanut elämäni jyvät, pitkän harkinnan jälkeen, tärkeysjärjestykseen ja puhaltanut akanat tuulen vietäväksi. Päätös on tehty, eräs polku on tullut tiensä päähän.

Uskon, että moni ihminen tuttavapiirissä tulee kyseenalaistamaan ratkaisujani. Elämmehän erittäin haasteellisia aikoja tässä yhteiskunnassa, kuten myös maailmanlaajuisesti.

Mutta voin jo tässä kohtaa kertoa, että tulen jättämään jokaisen, tekemääni päätökseen kohdistuvan, arvostelun omaan arvoonsa.
Olen pannut merkille, että ihmisillä on taipumusta lytätä uusia näkökulmia paljon helpommin kuin tukea ihmistä vaikeiden ratkaisujen edessä. God knows, olen itsekin syyllistynyt siihen!

Ja kyllä. Olen ennenkin tehnyt rankkoja ratkaisuja. Ja selvinnyt niistäkin.
Välillä nilkuttaen, välillä paremmin. Mutta, kertaakaan jälkeenpäin en ole katunut tekemääni ratkaisua, silloin kun ollaan oltu todella suurten asioiden äärellä. Se ehkä kuitenkin kertoo sen, että ratkaisu on ollut oikea. Ei välttämättä helppo, mutta oikea.

Jokainen meistä on kuitenkin yksilö ja kuinka tarkkaan kukaan ulkopuolinen lopulta tietää, miksi yksilö tekee ratkaisunsa juuri niin kuin tekee?
Kolikolla on aina kaksi puolta. Me näemme ehkä asian yhdeltä puolelta, mutta emme siltä toiselta.

Jos tarkkaan miettii, niin koko elämähän on luopumista - ja uusia mahdollisuuksia!
Ohikiitävä sekunti meni jo, ei meistä kukaan saa sitä takaisin.
Mutta seuraava sekunti voi tuoda tilalle jotain paljon parempaa. Jotain sellaista, jota
emme ole osanneet edes ajatella.
Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa, että olen viimeisen parin vuoden aikana uinut niin syvissä suonsilmissä, että moni ei sitä uskokaan.
Rankoista asioista selviäminen antaa uskoa ja luo pohjaa tulevalle. Ja monesti se antaa myös perspektiiviä asioihin ja muuttaa asioiden tärkeysjärjestystä.

Seison edelleen, hengissä, niillä samoilla jaloilla, joiden avulla olen kahlannut näiden syvien suonsilmien läpi, vaikka välillä omaa uskoani on koeteltu ja kovalla kädellä.

Lopun elämän mittainen, rakas tulevaisuus edessä.

Omaa sisäistä arvomaailmaani kunnioittaen sekä päätösteni takana seisten,

Sarica

 
Ohessa olevan kuvan ja tekstin käyttöön on saatu lupa valokuvaajalta itseltään.