Kuplivaa

Vappu, tuo villi kevään juhla, on vain kerran vuodessa.
Se päivä on tänään....ja juhlat jatkuvat monella varmasti huomennakin. Ainakin toistaiseksi sateelta on vältytty ja veikkaan, että juhlahumu Helsingin keskustassa, ja monessa muussakin kaupungissa, on nousujohteinen.

Ihanaa kevään riemujuhlaa kaikille blogini lukijoille =)

Elämää puutarhalla, osa 1

Työssäoppimisjaksoni Kymenlaaksossa sijaitsevalla puutarhalla on alkanut.
Tämän jakson aikana tavoitteena on, että tulen osallistumaan yksivuotisten kukkien ja hyötykasvien kasvatukseen mahdollisimman monipuolisesti. Mikäli mahdollisuus tarjoutuu, niin mieluusti opettelen myös kukkakimppujen sidontaa sekä lähden mukaan katsomaan, miltä torielämä näyttää tiskin toiselta puolelta katsottuna.

Puutarhalla eletään nyt hyvin kiireistä aikaa. Sesonki on aluillaan, siemeniä on kylvetty jo tammikuun lopusta lähtien ja pienet taimet kasvavat kovaa vauhtia. Taimia siirretään kylvöalustoilta ruukkuihin ja tilatarpeen mukaan kasvihuoneesta toiseen, jossa ne saavat varttua vielä tovin.
Orvokit ovat jo kovin terhakkaina odottamassa asiakkaita, ja alkuviikon lämpöaalto herättikin jo muutaman asiakkaan ostoksille.

Vaikka yöt ovat vielä painuneet pakkasen puolelle, niin kasvihuoneissa on ihana, kostean lämmin mullan/turpeen tuoksu ja silmä lepää kerta kerralta lisääntyvän väriloiston keskellä.

Eikä tuo timjamin tämän päiväinen ruukuttaminenkaan ollut yhtään hassumpaa puuhaa, tuoksu oli sieraimia hivelevä!

Pelargonit valloittivat sydämeni muutamia vuosia sitten.
Niin, nuorenhan olin sitä mieltä, että pelargonit haisivat pahalle ja olivat vanhojen mummojen kukkia. Lieneekö syynä kappale, jossa lauletaan "vanha pelargonia, on mummon akkunalla"...
No, joka tapauksessa, viime vuosina valkoisia pelargoneja on löytynyt kotipihaltamme ruukkuihin istutettuna. Enkä muuten enää ollenkaan pidä niitä pelkästään mummojen kukkina!

Vapaa-ajan viettopaikkaamme, joka on jo 100-vuotias maitokaakaon värinen ja mansardikattoinen talovanhus, puolestani istutan joka vuosi pinkkejä pelargoneja. Ja voi sitä ihanuutta, kuinka paljon erilaisia pinkin sävyjä nykyisin löytyykin!

meidän vanhat maitokärryt



mökin portaiden viime vuoden kukat

Yllä olevat pelargonit nupustettiin noin viikko sitten.
Se tarkoittaa sitä, että kaikki taimen kukkanuput nypitään irti, sekä myös kukkivat kukat varsineen. Tämän tarkoituksena on, että se kiihdyttää ja lisää nuppujen kasvun määrää. No, yllä olevat poisheitettävät nupustetut kukat päätyivät mukanani maljakkoon, eli en vain kerta kaikkiaan voinut heittää niitä pois.

Nupustetuista kukista on maljakossa iloa vielä
pitkäksi aikaa.

Kaikki kasvithan tarvitsevat valon, ravinteiden ja lämmön lisäksi vettä.
Pöydissä on kastelujärjestelmä, joka takaa taimien tasaisen kosteuden ja reunalla riippuvilla amppeleilla on kullakin oma vesipiste.

Myös yllä olevat lobeliat ruukutettiin viikko sitten.

Kooltaan ne olivat juuri sopivan kompakteja ja raikkaan vihreitä, joten muutama lähti matkaani ja päätyi koulussa näyttötutkintoa varten valmistamani betonilaatan, "hole-in-3", somisteeksi.




Hole-in-3 ja lobeliat

Ja jotta elämä ei menisi ihan kukkapainotteiseksi, niin alta löytyy myös ruohosipulia ja usko tai älä, mutta viimeisessä kuvassa oleva pikku "heinä", on purjosipuli! En olisi ihan heti arvannut...

Ei varmasti myöskään jäänyt epäselväksi, että pidän erityisen paljon pinkeistä ja valkoisista kukista =)

Hanaa!

Eilen pääsimme vihdoin Avant 635 "pikkutraktorin" kimppuun.

Olin odottanut tätä kuin kuuta nousevaa, sillä katselin kevään Puutarhamessuilla, kuinka näppärältä se näytti osaavissa käsissä. Tässä on hieman tavoitetta itselleni =)
Olen itse asiassa jo viime syksystä saakka toivonut, että pääsin tutustumaan tarkemmin tähän koneeseen. Omistan itsekin traktorin, se on toooooosi vanha Ferguson, mutta se ei ole inahtanut enää vuosiin. Edesmennyt isäni ja enoni olivat varsinainen parivaljakko ja traktori on heidän virittelyn jäljiltä. Joten tietoa ei ole millä tavalla sitä on "korjailtu", että se on aikanaan saatu toimimaan.
Mutta kovassa käytössä se on kyllä ollut menneinä vuosikymmeninä.
Nyt Fergu seisoo navetan täytteenä maalla. Sitä on tekohengitetty viime kesänä mieheni veljen toimesta, mutta vaatisi varmasti aika ison remontin, että siitä saisi vielä toimivan työkoneen.
Mutta Fergu on ja pysyy, siitä en luovu.

Eli erityisesti maalla meillä olisi käyttöä tällaiselle Avant tyyppiselle näppärälle pikkukoneelle.
Hinta on noin 20 t EUR pintaan, joten siinä hienoinen miinuspuoli... Hmmm. mutta ehkäpä eräs pian eläkkeelle jäävä pääjohtaja voisi lohkaista 5 millin eläkepotistaan pienen siivun köyhälle opiskelijalle. Ei varmasti tuntuisi tuollainen 20 tonnia missään ison herran lompakossa ; )
Nooooo, vitsi, vitsi.

No mutta, vaikka otsikkona on "hanaa", niin ei tämän laitteen vauhti kyllä päätä huimaa.
Vaikka polkisi kuin tulpatonta mopoa, niin nopeus tällä on vain 15 km/ h  (37,5 hv).
Polkimia on kaksi, joilla kone kulkee eteen tai taakse. Ei varsinaista jarrua, muuta kuin käsijarru.
Käsikäyttöinen kaasuvipu löytyy ja joystick, jolla saadaan mm. kuvassa olevaa nostohaarukkaa ylös ja alas.
Avantin ajo on aivan erilaista, kuin autolla ajaminen. Avantin kanssa täytyy olla hirmu rauhalliset liikkeet, sillä bonuksena on, että istuinkoppi kääntyy myös. Ja kieltämättä, välillä itsekin olin sellaisessa tilanteessa, että koppi osoitti ihan eri suuntaan kuin pyörät ja piti hetki miettiä, että mihin suuntaan sitä rattia kääntää, että saa koko vempaimen suoraan.
Mutta, kaikesta selvittiin.
Tämä on työkone, joka vaatii harjoittelua. Ja ehkä ihan ensimmäisenä ei kannata tunkea itseään mihinkään kovin pieneen koloseen tämän kanssa... vasta sitten kun homma sujuu =)

Mutta, ei varmasti jäänyt epäselväksi, että olen jo nyt aivan koukussa tähän pikku traktoriin....





Avant 635

Avantin rekkari: Kakskyt yks - rotta.... hmmm...??? Tää on varmaan jotain korkeampaa matematiikkaa, jota minä en ymmärrä ; )

Testing, testing

Betoniin hullaantuneena, päätin viime viikolla tehdä Puistosalissa, suht ex tempore, vettäläpäisevän laatan yhdistämällä siihen silkkikukan. Suht ex tempore tarkoittaa sitä, että kävin pikaisesti kotona ruokatunnilla hakemassa toiseen betonilaattakokeiluun kakkupaperia ja siinä samassa tarttui mukaan yksi silkkikukka.

Eli upotin kukan terälehdet alaspäin, varsi pystyssä, betonimuotin pohjalle.
Sitten lappasin muottiin ihan umpimähkään betonimassaa päälle ja jätin muutamaksi päiväksi kuivumaan.

Aamun tentin jälkeen päätin lähteä Puistosaliin purkamaan muottia ja ihmettelemään, että miten saan silkkikukan irti ja toimiko suunnitelmani.

No, lopputuloksena oli vettä läpäisevä laatta, terälehdet muodostivat "suppilon"  ja reiästä vesi pääsi valumaan laatan läpi.

Ei tämä nyt mitenkään ainutlaatuinen ole, eräs opiskelukaveri käytti suppiloa vastaavan tyyppisen laatan tekemiseen. Itse halusin lähinnä nähdä näyttääkö laatan lopputuloksen kukka gerberalta ja läpäiseekö laatta ylipäätään vettä....


Tässä lopputulos.

vettä läpäisevä betonilaatta, aiheena gerbera,
vesi pääsee poistumaan keskellä olevasta reiästä.

 

silkkikukka muotissa




massa muotissa ja laatta kuivumassa

Ja tästä vaan taas ideoita jatkojalostamaan.....

Flower power

Kukilla on ihanan piristävä vaikutus.

Sanonta kuuluu "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla".... hmmm, mitäpä jo sen muotoilisi uuteen uskoon ja esittäisi siitä version "Kukka päivässä pitää mielen virkeänä"...
Ja monta kukkaa pitää mielen virkeänä koko viikon!

Tuumasta toimeen, alla 7 kukkakuvaa, 1 kuva viikon jokaiselle päivälle =)
Enjoy!



keskiviikko 9.4.

 



torstai 10.4.



perjantai 11.4.

  

lauantai 12.4.



sunnuntai 13.4.

 

maanantai 14.4.



tiistai 15.4.

Ja bonuksena hieman keväisiä yrittejä.....

Expo is closed



Messualue tyhjenee.....

Hikipisaroiden täyttämä Kevätmessujen purkupäivä on takana. Nyt sekin on koettu.
Yllättävän pienellä porukalla oli tilanteesta suoriuduttava, joten tekemistä riitti. Muurikivet painoivat kohtalaisen paljon, joten kyllä siinä sai ihan kiitettävästi ponnistella, että kivet sai siirrettyä lavoille poiskuljetusta varten.

Tavaraa siirtyi paikasta toiseen ja kauniista kukkaistutuksista jäi vain muisto.

Hirmuinen määrä tavaraa vain 4 päivää varten: rekkoja, peräkärryjä, kuorma-autoja, traktoreita, kukkia, multaa, kuorikatetta, pensaita, kiviä, kivetystä, hiekkaa, sipulikasveja, rakennelmia... You name it, we got it!

Alla purkupäivän kuvia, kiireessä kännykällä napsittuja, joten kuvien laatu ei päätä huimaa....

Kuntta oli ja meni.

 

Liuskekivet poistettu ja muurin kansikivet kasattu.

Ja hiki virtasi näitä kannettaessa...



Vain 4 päivän tähden.

Toivottavasti moni kävijä sai ideoita messuilta, koski ne sitten pihan uudistamista, istutuksia, mökkeilyä, rakentamista ym. Itse koen, että tämä oli hieno kokemus, jota ilman varmasti olisin jäänyt, jollen viime syksynä olisi lähtenyt opiskelemaan alaa.

Vaikka Helsingin Kevätmessut ovat jo tältä vuodelta sulkeneet ovensa, niin kevättä riittää vielä ja kesäkin on vasta edessä. Ei muuta kun reippaasti toteuttamaan omia ideoita ja unelmia!

Nähdään taas Helsingin Puutarha/Kevätmessuilla 2015!

Onni

Pysähdy hetkeksi.
 

Kävin viikko sitten allekirjoittamassa tämän kesän jälkimmäisen työssäoppimispaikan sopimuksen elokuuksi. Oli hämmentävää nähdä suuri joukko iloisia, punaposkisia ihmisiä sekä saada ehkä lämpimin vastaanotto, mihin olen koskaan työelämässäni törmännyt. En myöskään tiedä, olenko koskaan tavannut ketään yhtä aurinkoista ihmistä, kuin mitä tuon alueen vastaava puistopuutarhuri oli. Hän sai minut tuntemaan itseni todella tervetulleeksi.

Muutama päivä sitten käteeni osui yllä oleva kortti, jonka lähetin ensimmäiseen työssäoppimispaikkaani sopimuksen kera. En usko, että tämä paikka häviää edellä mainitulle yhtään. Tämä puutarha on tunnettu erittäin hyvänlaatuisista taimistaan ja olen iloinen, että saan olla mukana näiden taimien kasvatuksessa.

Olen varma siitä, että työpäivät molemmissa paikoissa tulevat olemaan kiireisiä ja saan varmasti todellisen leikkauksen siitä, mitä elämä viheralalla on kiireisimpinä aikoina. Ehkä saan myös näinä viikkoina vastauksen siihen, ovatko puutarha-alalla työskentelevät ihmiset keskimääräistä onnellisempia?

Ennen kortin lähettämistä ensimmäiseen työssäoppimispaikkaani,

 jäin oikein miettimään, kuinka monesti kiireen keskellä unohtuvat ne pienet ja yksinkertaiset asiat, joista onni oikeasti koostuu ...



Täällä Pi Halla, Messukeskus, Helsinki.

 

Takuuvarma kevään merkki on jokavuotiset Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa.
Tänä vuonna olen päässyt seuraamaan millainen koneisto pyörii tämän tapahtuman ympärillä, sillä osallistuin messujen rakentamiseen kuluneella viikolla.
Hieno kokemus, sanoisin.

Olin rakentamassa liuskekivetystä parina päivänä, laittamassa yrttejä esille jne... ja maanantai aamuna olen ajatellut olla tikkana paikalla auttamassa purkuhommissa.

Tänään olin puolestani kiertämässä messuja ihan privaatisti sisustus- & valaistussuunnitteluun erikoistuneen yhteistyökumppanini kanssa.

Siinä samalla suoritin hienoista verkostoitumista, toivotaan että ne kantavat jonkinlaista hedelmää ajan saatossa =)
Piha ja puistotien verkkosivut ovat työn alla ja valmistunevat viimeistään toukokuussa. Tämän jälkeen saa paremman käsityksen siitä, millaisia pihasuunnitelmia piha ja puistotie tarjoaa.
Logo on jo valmistunut ja se löytyy www.pihajapuistotie.fi -osoitteesta.

Alla puolestaan kuvia Kevätmessuista 2014.

 

Kolme kuvaa yllä, kierrätystä. Ajan hengessä. I like it!
Suunnittelija löytyy tämän linkin takaa: www.katinpuutarha.blogspot.fi



Ihanaa keväistä fiilistä!




Symppis pikku mökki

Orvokkien aika.




Aaah, tulppaaneja =)
 



Tavoitteena olla vuoden päästä tähän aikaan kansainvälisessä
vaihdossa siellä, missä tulppaanipeltoa riittää niin pitkälle
kuin silmä siintää!



Lovely!
 

Tunnetko jo yrttien tuoksun?

 



Rakennusvaiheessa napsittua kuvasatoa.

Garden Partyn liuskekiven viereisen muurin istutusaluetta.

Tämän kanssa meni alkuviikko...



Tältä näytti messujen alettua....



Viherrakentamisen artesaaniopiskelukavereiden
suunnittelema vettä läpäisevä betonilaatta.
Hieno!





Vakaa aikomus oli, että yhtään kasvia en osta tällä kertaa messuilta. Mutta, kuka voisi vastustaa pioneja?
En minä ainakaan....